3 / Kaupunki tai muu julkinen toimija ostaa data-alusta-palvelua

  • Kaupunki voi hankkia yrityksiltä data-alustapalveluja, jotka tukevat tiedon keruuta, yhdistämistä, hallintaa ja visualisointia.
  • Tällaiset alustat mahdollistavat erilaisten tietolähteiden – kuten sensoridatan, tilastojen ja palautetiedon – integroinnin kaupungin päätöksenteon ja palveluiden tueksi.
  • Yritysten tarjoamat ratkaisut voivat sisältää myös analytiikkaa, raportointityökaluja tai käyttöliittymiä eri käyttäjäryhmille.

Esimerkki

Tampere IoT -alusta

  • Tampereen IoT-alusta on horisontaalinen, monikäyttöinen ja teknisesti vaativa kokonaisuus, jossa datan hallinta ja koordinointi ovat kriittisiä. Keskitetty, ulkoisen palveluntarjoajan toimittama tietoalusta kokoaa yhteen eri lähteistä tulevaa anturi- ja paikkatietodataa reaaliaikaisesti älykkäiden palveluiden kehittämiseen (esim. liikenteen seuranta, energiankäytön optimointi, kaupunkitilan hallinta). Tietolähteiden yhdistelmät tarjoavat yksittäisiä tietolähteitä paremman lähtökohdan toiminnanohjaukseen. Alusta koostuu pilvipohjaisista palveluista, avoimista rajapinnoista ja modulaarisista komponenteista, joita kehitetään ja ylläpidetään yhdessä kumppaneiden kanssa.
  • Alusta koostuu pilvipohjaisista palveluista, avoimista rajapinnoista ja modulaarisista komponenteista, joita kehitetään ja ylläpidetään yhdessä kumppaneiden kanssa.
    → Tampere tekee tiivistä yhteistyötä yritysten (esim. Wapice) kanssa IoT-alustan rakentamisessa ja kehittämisessä, mukaan lukien pilotit ja proof-of-concept -vaiheet.
    → Kaupunki määrittelee tarpeet, omistaa datan ja toimii palvelujen käyttäjänä; yritykset tuottavat teknologiaa, integroivat järjestelmiä ja tarjoavat ylläpitoa.
    → Alustaa kehitetään ketterästi, iteratiivisesti ja avoimin rajapinnoin, jotta ratkaisu skaalautuu ja on helposti laajennettavissa.

Hyödyt eri osapuolille

Yrityksille: Reaaliaikainen ja avoin data auttaa uusien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Valmiit rajapinnat ja testidata vähentävät kehityskustannuksia ja nopeuttavat markkinoille pääsyä.

Kaupungille: Kaupunki saa työkaluja tiedolla johtamiseen ja kestävien ratkaisujen suunnitteluun. Datankäyttö aliorganisaatioiden välillä helpottuu. Ratkaisuja voidaan toteuttaa kaupallisina projkteina. Alusta luo puitteet yhteistyölle yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa, mikä vahvistaa kaupungin asemaa kokeilualustana.

Pullonkaulat/esteet

Datan yhteiskäyttö edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja teknisiä standardeja, joita voi olla vaikea sovittaa yhteen eri toimijoiden kesken.

Edellyttää panostusta teknologiaan, esim.sensorijärjestelmien toteutus edellyttää riittävää valmista infraa tiedonsiirtoon ja asennuksiin.
Edellyttää panostuksia henkilöstön osaamiseen.

Kaikilla osapuolilla ei ole riittävää motiivia osallistua yhteistyöhön ilman konkreettisia hyötyjä.

Liiketoiminnan edellytykset ja -mallit

Kaupunki hankkii keskitetyn alustan palveluna ja muodostaa sopimukset tietolähteiden tarjoajien kanssa. Keskitetyllä alustalla vältetään sektorikohtaisten dataratkaisujen rakentaminen.

Julkinen data toimii raaka-aineena, jota yritykset voivat hyödyntää luodakseen arvoa – joko suoraan kulut­tajille tai osana julkisia palveluita.

Onnistuminen edellyttää toimivaa ekosysteemiä, jossa tieto liikkuu ja hyödyt jakautuvat.

Markkinapaikassa on valmius myös maksulliselle datapalveluvälitykselle. Toistaiseksi julkaistut datasetit, ovat olleet ilmaisia, eikä niitä siltikään ole kovin paljoa käytetty.

Yhteistyön mekanismit

Kaupunki tarjoaa yrityksille pääsyn dataan standardoitujen rajapintojen kautta. Mahdollistaa datan jakamisen myös kaupungin sisällä eri yksiköiden välillä.

Datan käyttöön liittyvät vastuut, oikeudet ja tietosuojaehdot on määritelty selkeästi. Datan omistajuus jaettu kaupungin aliorganisaatioille, jotka päättävät miten avoimesti dataa julkaisevat.
Kaupunki ja yritykset kehittävät yhdessä uusia ratkaisuja esimerkiksi pilottihankkeiden tai living lab -ympäristöjen kautta. Kaupunki toimii alustan tarjoajana mutta ei välttämättä itse kehitä sovelluksia – mahdollistaa ekosysteemin syntymisen.

Oppeja ja havaintoja toimintamallista

Selkeät roolit ja vastuunjako ovat keskeisiä

  • Kaupungin rooli ei ole tekninen kehittäjä vaan ekosysteemin mahdollistaja ja käyttötarpeiden määrittelijä.
  • Yritykset tuottavat teknisen ratkaisun (esim. alustan infrastruktuuri ja ylläpito), mutta palvelumuotoilu ja käyttötapausten määrittely vaativat tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa.
  • Tarvitaan selkä vastuunjako alustan kehittämisessä, hallinnoinnissa ja datan omistajuudessa.
  • Datan jakamisen sopimuspohja pitäisi muodostaa hyvin varhaisessa vaiheessa, esim. palveluita kilpailutettaessa.

Kumppanuus vaatii luottamusta ja pitkäjänteisyyttä

  • Yhteistyö ei toimi pelkän hankintasopimuksen varassa, vaan vaatii luottamukseen perustuvaa kumppanuutta, jossa kaupunki ja yritykset kehittävät ratkaisuja yhdessä.
  • Jatkuva vuoropuhelu sekä käyttäjien (esim. kaupungin eri toimialojen) että teknisten toimittajien välillä on tärkeää.
  • Kumppanit voivat oppia toisiltaan – yritykset julkisen sektorin tarpeista ja kaupungit uusista teknologioista ja liiketoimintamalleista.

Datan yhteen­toimivuus on kriittistä yhteistyön onnistumiselle

  • Datan käyttö edellyttää, että datalähteet ja rajapinnat ovat yhteen­toimivia, ja että alustalta saatava tieto on luotettavaa ja koneluettavaa.
  • Esteitä syntyy jos datan hyödynnettävyyttä ei ole mietitty ennalta, tai esim. perus-tekniikkaa ei olekaan saatavilla (sähkönsyöttö, verkon saatavuus) voi yksittäinenkin anturi-asennus muodostua tosi hankalaksi. Voi myös olla, että toimijat joilta tarvittaisiin dataa eivät välttämättä haluakaan jakaa.
  • Standardien hyödyntäminen (esim. OASC, FIWARE) tukee skaalautuvuutta ja uusien kumppaneiden mukaanottoa.

Arvonluonti vaatii konkreettisia käyttötapauksia

  • Pelkkä tekninen alusta ei riitä – tarvitaan selkeitä käyttötapauksia (esim. ilmanlaadun seuranta, liikenteen ohjaus, energiatehokkuus), jotka luovat arvoa kaupungin toiminnalle ja asukkaille.
  • Yhteistyön onnistumista voi mitata sillä, miten hyvin nämä käyttötapaukset palvelevat kaupunkiorganisaation strategisia tavoitteita ja asukkaiden tarpeita.
  • Kaupallisia toimijoita ei ole vielä? Datan tuoma arvo toistaiseksi vähäistä.
  • Tampereen toimintamalli tarjoaa replikoitavan mallin muille kunnille, jos opit dokumentoidaan ja jaetaan avoimesti.
  • Datan jakamisen motivaatio voi syntyä muustakin kuin rahasta. Aalto DataHubin yhteydessä esim. tieteellisten tavoitteiden edistämisestä.