Havaintoja pk-yritysten ja kaupungin välisestä datayhteistyöstä

• Lisäarvon epäselvyys: On vaikea osoittaa, miksi dataa pitäisi jakaa ja mitä konkreettista hyötyä siitä syntyy.
• Yhteisen liiketoimintamallin puute: Yhteistyö ei etene, jos kummallekaan osapuolelle ei ole selkeää hyötyä tai jos alkuinvestoinnit koetaan liian suuriksi.
• Hidas ja raskas sopimusprosessi: Byrokratia voi viivästyttää yhteistyötä niin, että itse data ehtii vanhentua.
• Suljettu datakulttuuri: Tietoa ei jaeta avoimesti, vaikka datan arvo syntyy juuri sen käytöstä ja jalostamisesta.
• Palautteen puute: Kaupunki ei saa tietoa siitä, miten sen tarjoamaa dataa käytetään tai mitä hyötyä siitä on.

• Riskiepävarmuus: Datan väärinkäytön, vanhenemisen tai juridisten epäselvyyksien pelko jarruttaa yhteistyötä.
• Tekniset esteet: Datan huono laatu, järjestämättömyys ja yhteentoimimattomuus vaikeuttavat hyödyntämistä.
• Lainsäädännölliset rajoitteet: Esimerkiksi tietosuoja voi rajoittaa henkilötietojen hyödyntämistä ja edellyttää tarkkaa arviointia käyttötarkoituksista.
• Sovellus- ja sopimuskohtaiset rajoitukset: Maksut, lisenssit ja palvelulupaukset voivat vaatia tapauskohtaisia järjestelyjä, joita ei ole dokumentoitu ekosysteemin tasolla.
• Monimutkainen kokonaisuus: Datan ja palveluiden muodostama kokonaiskuva on hajautunut ja muuttuu jatkuvasti, mikä vaikeuttaa koordinointia.

• Selkeät käyttötapaukset ja konteksti: Dataa jaetaan tarkoituksenmukaisesti konkreettisiin tarpeisiin, ei varmuuden vuoksi.
• Valmiit sopimuspohjat: Datan jakaminen huomioidaan jo varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi hankinnoissa ja kumppanuuksissa.
• Yhteinen suunta: Yhdessä määritelty visio, tavoitteet ja toimintatavat luovat perustan pitkäjänteiselle yhteistyölle.
• Jatkuva vuorovaikutus: Toimiva yhteistyö vaatii enemmän kuin kirjallisia sopimuksia – myös aktiivista yhteydenpitoa ja luottamusta.

• Käytännöllinen standardointi: Yhteen­toimivuutta edistetään sopimalla pelisäännöistä, ei lisäämällä raskaita standardeja.
• Avoimen datan eettiset pelisäännöt: Käyttöehdot, vastuut ja palautekanavat tehdään läpinäkyviksi myös käyttäjille.
• Veturihenkilöt alkuvaiheessa: Usein toiminta käynnistyy yksittäisten henkilöiden aloitteesta – heidän rooliaan kannattaa tukea.
• Ydinhenkilöstön organisointi: Tunnistetaan ja tuetaan keskeisiä toimijoita, jotta yhteistyöstä tulee osa organisaation arkea.

• Onko organisaatio valmis datapohjaiseen toimintaan? Organisaatiokulttuuri ja roolit voivat estää yhteistyötä. Tarvitaan muutoshalua ja kykyä siirtyä siiloista yhteistoimintaan.
• Datayhteistyö edellyttää luottamusta. On uskallettava luottaa siihen, että kumppani toimii vastuullisesti.

• Tarvitaan avoimuutta ja halua jakaa omaa dataa ja osaamista. Tarvitaan myös halua kehittää ratkaisuja yhdessä. Datapohjainen toiminta saattaa edellyttää uutta osaamista organisaatioissa (esim. kaupungin kontekstissa data-analytiikka, data engineering). Esimerkki uudesta työroolista rakentamisessa = tietomallikoordinaattori. Data-ekosysteemit varmaankin tarvitsisivat samankaltaista roolia kaupungeissa.
• Kehittäjät saattavat olla innostuneita, mutta johto ei aina sitoudu tai ymmärrä dataekosysteemin arvoa. Organisaation johto on kuitenkin datayhteistyön onnistumisen avaintekijä. Johto määrittää, mihin yhteistyöllä pyritään ja mahdollistaa tekemisen resurssoimalla, luomalla rakenteet ja pelisäännöt. Ilman johdon sitoutumista ja tukea datayhteistyö jää helposti yksittäisten ihmisten tai hankkeiden varaan.

• Yritysten datatarpeet syntyvät liiketoiminta­tavoitteiden pohjalta. Yritykset myös arvioivat julkisen ja yksityisen sektorin datayhteistyötä liiketoiminnan kannalta; millaista lisäarvoa syntyy, millaisia riskejä on ja miten yhteistyö sopii strategiaan. Tavoitteena on ensisijaisesti uusien palveluidensynnyttäminen, volyymin ja liikevoiton kasvattaminen.
• Luottamus on yritysten osallistumisen perusta. Yhteistyökumppanin (esim. kunta, virasto, henkilö) maine ja luotettavuus ovat tärkeitä. Yritykset haluavat varmistua siitä, että liikesalaisuuksia ja dataa käsitellään turvallisesti ja esim. GDPR:n mukaisesti. Yritykset kaipaavat selkeyttä vastuukysymyksiin, esim. tietovuotoihin.
• Selkeät tavoitteet motivoivat osallistumaan. Yritykset sitoutuvat herkemmin, kun ratkaistavana on konkreettinen ongelma. Osallistuminen hankkeisiin, joilla ei ole selkeää hyötyä tai jäsenneltyä tavoitetta, ei motivoi yrityksiä. Yrityksiä kiinnostavat myös skaalautuvat ja toistettavat toimintamallit.

• Yritykset odottavat reilua ja vastavuoroista toimintaa. Jos yritykset jakavat omaa dataansa, ne odottavat saavansa jotain myös takaisin – kuten pääsyn julkiseen dataan, uusia oivalluksia, näkyvyyttä. Pelkona yrityksillä on, että niiden dataa hyödynnetään tavalla, joka vahingoittaa liiketoimintaa tai hyödyttää kilpailijoita epäreilusti. Yritykset haluavat säilyttää osan kontrollista siihen, miten dataa käytetään, jaetaan tai kaupallistetaan. Roolit, vastuut, datan hallinta ja käyttöoikeudet on tämän vuoksi syytä määritellä tarkasti.
• Nopeus ja helppous on valttia yritysmaailmassa. Osallistumisen datayhteistyöhön on oltava riittävän helppoa. Yritykset toimivat usein nopeammalla aikataululla kuin julkinen sektori, jolloin byrokratia voi olla este. Jos osallistuminen on monimutkaista ja saavutettava hyöty pieni, osallistuminen ei ole motivoivaa.

Mahdollisuus oman toimialan kehittämiseen

• Yritykset voivat haluta edistää oman toimialansa kehitystä osallistumalla datayhteistyöhön.
• Ekosysteemin kautta tarjoutuva mahdollisuus vaikuttaa pelisääntöihin ja standardeihin saattaa myös motivoida osallistumista.
• Ekosysteemin tarjoama verkostoitumismahdollisuus ja yhteistyökumppanit.

Valmis infrastruktuuri

• Julkiset toimijan tarjoama valmis tekninen ja hallinnollinen infrastruktuuri (rajapinnat, tietoturva, alustat), pienentää yritysten omaa tarvetta alkuinvestoinneille ja tukee skaalautumista.

Mainehyöty

• Osallistuminen datayhteistyöhön voi vahvistaa yrityksen mainetta vastuullisena ja luotettavana toimijana.
• Tämä voi olla kilpailuetu erityisesti toimialoilla, joilla luottamus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä.
• Yritykset sitoutuvat helpommin, jos yhteistyö nähdään strategisena eikä kertaluonteisena.
• Joidenkin yritysten halukkuus yhteistyöhön voi lisääntyä, jos yhteistyö edistää yhteistä hyvää kuten kestävyyttä, kaupunkien hyvinvointia tai sosiaalista innovointia ja lisää siten yrityksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Miten kaupunki hyötyy datayhteistyöstä (pk) yritysten kanssa?

Suorat vaikutukset

• Tilannekuvan parantaminen & kaupungin toiminnan tukeminen: Yrityksillä dataa, jota kaupungilla ei ole
• Esim. E-scoot data
• Elinkeinotoiminnan tukeminen: Datan jakaminen elinkeinotoiminnan tueksi
• Esim. DataLokki
• Tehokkuuden nosto, synergia: Kaupungin sivutuotteena syntyvä data hyötykäyttöön

Epäsuorat vaikutukset

• Datan tarpeiden ja käytön kartoittamisen kautta: oman datatyön tehokkuus, päällekkäisyyksien ja katveiden löytäminen
• Data-alustoihin liittyvän työn kautta: kaupungin sisäisen datatyön tehostaminen, systematisointi

Miten yritykset hyötyvät datayhteistyöstä kaupungin kanssa?

• Liiketoiminnallinen hyöty; pääsy uusille markkinoille ja asiakassegmenteille
• Yhteistyön kautta voi avautua rahoitusmahdollisuuksia (EU / kansallinen tuki)
• Kaupungin tarjoama data tukee yrityksen liiketoimintaa, mahdollistaa uusia palveluita tai tuotteita
• Mahdollisuus yhteiskehittämiseen kaupungin kanssa
• Lupaehtojen täyttäminen, lainsäädäntö?
• Verkostoituminen ja uudet kumppanit; toiminnan ja toimialan kehittäminen yhteistyön kautta
• Mainehyöty, näkyvyys
• Osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen
• Ymmärrys julkisen sektorin tarpeista ja toimintalogiikasta paranee