1 / Kaupunki tai muu julkinen toimija tarjoaa tietoa yrityksille

  • Avoin data ja rajapinnat mahdollistavat yrityksille maksuttoman ja reaaliaikaisen pääsyn kaupungin tietoihin.
  • Kaupunki voi tarjota lisäksi dataa pilotointeihin, innovaatiohaasteisiin tai yhteiskehityshankkeisiin, joissa yritykset testaavat tai kehittävät uusia dataperustaisia ratkaisuja.
  • Kehittyneemmissä muodoissa dataa tarjotaan kuratoidusti tai maksullisesti Data-as-a-Service-periaatteella esimerkiksi data-alustojen kautta.

Esimerkki

DataLokki

  • DataLokki – Helsinki Destination Insights on Helsingin kaupungin kehittämä tiedolla johtamisen alusta, joka kokoaa yhteen matkailu- ja tapahtumatietoa yli 40 eri lähteestä. Sen tarkoituksena on tarjota ajantasaista ja monipuolista tietoa matkailun ja tapahtumien kehittämisen tueksi.
  • Tarjoaa yhtenäisessä formaatissa useiden Helsingin kaupungin toimialojen tietoja Helsingin tapahtumarajapinnasta, Helsingin kaupungin yleisten alueiden tapahtuma- ja maankäyttölupajärjestelmästä sekä pääkaupunkiseudun palvelurekisterin REST -rajapinnasta. Lisäksi DataLokki hyödyntää manuaalisia tiedonkeruumenetelmiä, kuten kyselytyökaluja, matkailijoiden kokemustiedon keräämiseen.
  • DataLokki on suunnattu erityisesti Helsingin matkailu- ja tapahtuma-alan toimijoille. Kaikille avoin palvelu on saatavilla osoitteessa hel.fi/datalokki, eikä se vaadi kirjautumista. Helsingin tekijät -kumppanuusverkoston jäsenet saavat lisäksi käyttöönsä yksityiskohtaisempaa tietoa kirjautumalla palveluun.
  • Alustan kehityksestä vastaa Helsingin kaupunki yhteistyössä Tridea Oy:n kanssa, ja se on rakennettu BisLenz-alustalle.

Hyödyt eri osapuolille

Yrityksille: DataLokki tarjoaa reaaliaikaista ja ennakoivaa dataa, joka auttaa yrityksiä ymmärtämään liiketoimintaympäristöään ja kilpailutilannetta.

Kaupungille: Mahdollistaa kaupungin matkailu- ja tapahtumatoiminnan kehittämisen ajantasaisen tiedon avulla. Edistää yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä.

Yhteiskunnalle: Avoin pääsy kaikille, tukee matkailun kehittämistä ja auttaa tunnistamaan kehityskohteita.

Pullonkaulat/esteet

DataLokin keskeisiä pullonkauloja ovat osittaiset puutteet datan kattavuudessa ja yhteen­toimivuudessa eri lähteiden välillä, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista. Yritykset eivät välttämättä jaa dataansa aktiivisesti joko resurssipulan, tietosuojahuolien tai hyötyjen epä­selvyyden vuoksi.

Alustan jatkuva kehittäminen vaatii kaupungilta sitoutumista ja resursseja sekä luottamuksen vahvistamista eri toimijoiden välillä. Eri aineistojen erilaiset käyttöehdot synnyttävät hankalaa hallintatyötä.

Liiketoiminnan edellytykset ja -mallit

DataLokki perustuu avoimen datan malliin, jossa arvo syntyy tiedon hyödyntämisestä, ei sen myymisestä. Kaupunki käyttää alustaa matkailun tiedolla johtamiseen ja tukee samalla yrityksiä tarjoamalla ajankohtaista markkinatietoa.

DataLokki toimii myös ekosysteemialustana, joka mahdollistaa yhteistyön ja kestävän kasvun koko matkailu- ja tapahtuma-alalle.

Yhteistyön mekanismit

Yhteistyö perustuu vuorovaikutukseen, tiedon jakamiseen ja yhteiseen kehittämiseen kaupungin koordinoimana.

Yhteiset pelisäännöt ja tiedonhallinnan käytännöt luovat luottamusta toimijoiden välillä. Avoin rajapinta ja julkinen näkymä mahdollistavat tiedon laajan ja tasavertaisen saatavuuden. Säännöllinen sidosryhmä- yhteistyö, jossa yritykset, kaupunki ja muut toimijat osallistuvat kehittämiseen ja tarpeiden määrittelyyn.

Esimerkki

Tampereen Pulssi

  • Pulssi on Tampereen kaupungin ja ohjelmistoyritys Wapice Oy:n yhteistyössä kehittämä digitaalinen palvelu, joka ennustaa kävijävirtoja kaupungin keskustassa. Palvelu on suunniteltu erityisesti keskustan alueen yritysten tueksi, mutta siitä hyötyvät myös kaupungin asukkaat, vierailijat, kunnossapitoyksiköt ja turvallisuusviranomaiset.
  • Tampereen Pulssi hyödyntää useita datalähteitä kävijävirtojen ennustamisessa:
    → Liikennekamerat · Keskustan alueen liikennekameroiden data tarjoaa reaaliaikaista tietoa ihmisten liikkumisesta.
    → Sääennusteet · Sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi ihmisten liikkumiseen, joten sääennusteet ovat olennainen osa ennustemallia.
    → Tapahtumatiedot · Tampereen tapahtumakalenterista sekä Lippu.fi:sta. Palvelu huomioi myös viikonpäivät, juhlapyhät sekä Tampereen lisäksi lähikuntien tapahtumat.
  • Kerätty data analysoidaan Tampereen kaupungin IoT-alustalla ja datasta luodaan tekoälymallien avulla kävijävirtaennusteita jopa kuukaudeksi eteenpäin. Pulssi-palvelun avulla yritykset voivat suunnitella työvuoroja tehokkaammin, säätää aukioloaikoja kävijävirtojen mukaan sekä varautua ruuhka-aikoihin ja tapahtumiin. Lisäksi palvelu tukee kaupungin kunnossapitoa, turvallisuusviranomaisia ja tapahtumajärjestäjiä tarjoamalla ennakoivaa tietoa liikkumisesta kaupungin keskustassa.
  • Pulssi on saatavilla Tampere.Finland-mobiilisovelluksessa ja selainpohjaisena versiona.

Hyödyt eri osapuolille

Yrityksille: Mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön ja asiakaspalvelun parantamisen. Ravintoloiden ruokahävikki vähenee, auttaa optimoimaan varastointia.Tukee yrityksiä liikepaikan valinnassa ja markkinointitoimenpiteiden ajoittamisessa.

Kaupungille: Tiedolla johtamisen väline, yhteistyö yritysten kanssa tiivistyy.

Yhteiskunnalle: Parantunut kaupunkikokemus, tukee mm. kunnossapitoa ja pelastuspalveluita.

Pullonkaulat/esteet

Datan kattavuudessa, saatavuudessa voi olla rajoitteita. Ennustemallit herkkiä virheille mikä voi heikentää luottamusta tuloksiin – sitouttamisen haaste.

Palvelun jatkuva kehittäminen edellyttää myös teknistä osaamista, resursseja ja huolellista tietosuojan huomioimista. Hyötyjen konkretisoituminen vaatii aikaa ja aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Liiketoiminnan edellytykset ja -mallit

Pulssin liiketoimintamalli ei perustu kaupalliseen datan myyntiin, vaan julkisen sektorin mahdollistamaan arvonluontiin. Julkisen sektorin tarjoama tiedolla johtamisen palvelu, joka tukee kaupungin päätöksentekoa ja resurssien tehokasta kohdentamista. Tarjoaa yrityksille maksuttoman työkalun asiakasvirtojen ennakointiin ja liiketoiminnan optimointiin. Lisäksi toimii ekosysteemialustana, joka mahdollistaa avoimen datan hyödyntämisen uusien palveluiden ja innovaatioiden kehittämisessä.

Yhteistyön mekanismit

Perustuu kaupungin koordinoimaan ekosysteemimalliin, jossa julkinen sektori, yritykset ja muut toimijat jakavat dataa ja kehittävät palveluita yhdessä.

Keskeisiä ovat avoimet rajapinnat ja tiedon jakamisen pelisäännöt, jotka luovat luottamusta ja mahdollistavat tiedon tehokkaan hyödyntämisen.

Säännölliset yhteistyöfoorumit ja yhteiskehittäminen varmistavat, että palvelu vastaa osapuolten tarpeita ja edistää innovaatioita.

Oppeja ja havaintoja toimintamallista

Luottamus ja yhteistyö

  • Luottamus rakentuu avoimella, pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja läpinäkyvillä pelisäännöillä.
  • Osallistavat, matalan kynnyksen toimintatavat ja säännöllinen sidosryhmäyhteistyö ovat keskeisiä.
  • Sekä yrityksissä että julkisella sektorilla tarvitaan dataosaamista – kehittäminen edellyttää yhteistä ymmärrystä.
  • Yhteiskehittäminen vaatii oikeat ihmiset – ei vain oikeita organisaatioita.

Motivaatio ja arvolupaus

  • Teknologia ei ole tärkeintä – ratkaisut on rakennettava käyttäjien todellisten tarpeiden pohjalta.
  • Yrityksiä kiinnostaa konkreettinen hyöty: ”Mitä saan, jos osallistun?”
  • Hyödynnettävyyttä lisää, kun tarjolla on esiprosessoitua, yhdisteltyä ja visualisoitua tietoa, ei vain raakadataa.
  • Data on arvokasta vain, jos sen käyttö on helppoa ja sen hyöty ymmärrettävää.

Datan laatu ja saavutettavuus

  • Sisällön tulee olla helposti saatavilla, ymmärrettävästi esitetty ja liiketoimintalähtöisesti kuvattu – ei teknisin termein.
  • Tiedon hajanaisuus, maksullisuus ja epästandardi muoto heikentävät käyttökelpoisuutta.
  • Kokoava näkymä eri lähteistä tuotettuun tietoon säästää resursseja ja parantaa päätöksentekoa.
  • Tiedon taustat (lähteet, virhemarginaalit) on tehtävä näkyväksi luotettavuuden takaamiseksi.

Tekniset ratkaisut ja käyttökelpoisuus

  • Käyttöliittymien, visualisointien ja helppokäyttöisten rajapintojen laatu ratkaisee, tuleeko data oikeasti käyttöön.
  • Rajapinnat eivät aina ole kriittinen edellytys, mutta manuaalinen työ lisää henkilöriskiä ja kuormitusta.
  • Laadukas, avoin ja standardoitu data mahdollistaa tehokkaamman hyödyntämisen.

Resurssit ja jatkuvuus

  • Datan tarjoaminen ei ole kertaluonteinen ponnistus – tarvitaan jatkuvaa ylläpitoa, kehitystä ja koulutusta.
  • Resurssipula, matala osaamistaso ja puuttuvat prosessit hidastavat kehitystä.
  • Datan ja järjestelmien elinkaaret sekä jatkuvat kustannukset on huomioitava suunnittelussa.

Oppiminen ja kokeilukulttuuri

  • Pienet kokeilut mahdollistavat nopean oppimisen ja madaltavat riskiä.
  • Yritykset eivät aina osaa itse sanoittaa datatarpeitaan – vuoropuhelu auttaa tarpeiden tunnistamisessa.
  • Proaktiivinen tiedontuotanto (esim. tapahtumadatan keruu ilman lakisääteistä velvoitetta) tukee datan käyttöä ja kehitystä.